Talven riemut senkun jatkuvat. Joka päivä sitä on jossakin vaiheessa otettava sukset, ja lähdettävä kiertämään tuota latua, minkä paikallinen urheiluseura on tehnyt ja pitää yllä.

Tuossa ihan näinä päivänä luin Хельсинская правда: sta, että on etelä-Suomen kasvukeskusten laduilla semmoista laturaivoa. On kuulemma sellaisia sukkahousumiehiä, jotka ajattelee olevansa jotain karpaaseja, ja ne sitten rähjäävät hitaammille kulkijoille tai jalan koiran kanssa latu-uran reunalla kävelijälle. Sitten toiset nillittävät, että ei kai ne hiihtäjät mitään yksinoikeutettuja ole.

Mietitäänpä vähän. Jos joku kävelee ladun rikki, niin se on kyllä ikävää. Mutta jos siinä luistelualueen reunassa kävelee, niin ei kai se ketään haittaa. Latuetiketti, jota pohjoisen hiihtokeskuksissa noudatetaan on se, että nopeampi väistää hitaampaa. Tämän pitäisi olla selviö jokaiselle, joka kansanhiihtoladuille tuppajaa.

Tosin viime talvena kerran hiihdin Myllyhiihdon reittiä Ylläksen maastoissa, ja siinä Ylläskerolle laskiessa myötäpäivään mennessä seisoskeli keskellä latua pariskunta. Minä olin saanut alkuliu’ussa vauhtia jotain 35 km/h, ja sitten piti ruveta pohtimaan, että mahtuisiko noista ohi. Noin 30 m päässä havaitsin, että toinen kävelijöistä seisoi katsellen aurinkoa, ja tilaa mennä ohi on noin 40 senttiä. Siitähän minä sitten menin, ja sen on pakko ollut kuulostaa siitä seisoskelijasta, että vauh. Jotain ne huusivat perään, mutta minun vauhtini siinä oli varmaan jo lähes 40 km/h, ja keskityin pysymään pystyssä.  Sitä minä siinä mietin, että voisi ne kävelijätkin sen verran ajatella, ettei hyvässä liu’ussa olevia suksia ole niin helppo pysäyttää alamäessä. Tässä iässä ei heitetä pyllyllä sellaista sivujarrutusta, joka korjaa kaiken.

Tuolla hiihtoputkessa kuulemma joku vouhkaaja oli rähissyt vaimolle kerrallisella putkihiihdolla, kun vaimo oli alkanut ohittaa ylämäessä hitaammin menevää, ja rähisijä oli tullut luistellen takaa vielä nopeammin.

Onkohan se niin, että kun ihmiset pakkautuu niin tiukkaan kuin siellä eteläisellä Uudellamaalla, niin sitten kun vaatteet alkaa kulua, palaa pinna?

Tuossa taas äsken hiihdeltiin, tällä kertaa tuossa merenlahden jäällä. Laturaivoa ei ollut, kun ei ollut latuakaan. Raivoa ei ollut, sillä kukapa näin sievänä päivänä viitsisi raivota. Vauhtikin oli maltillinen, mitäs kun pakkasta viidettoista asteet.

Mutta se piti vielä sanomani, että ei niitä tiukkoihin urheilutrikoisiin pukeutuneita wannabe-karpaaseja pitäisi nimitellä sen kummemmin kuin heidänkään raivota.  Ei nimittelystä mitään hyvää seuraa.

Mutta nautitaanpa vain kauniista luonnosta, siellä etelän ahtaudessakin. Kyllä sopu sijaa antaa, vilkkaasti liikennöidyille laduillekin.

P1270022.JPG

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s