Kirjailija Heikki Turunen julkaisi joskus 1990- luvun alussa tai niillä main runoteoksen Karhupäinen metsänvartija. Siinä esiintyi valkean leivän tumma isä ja tumman leivän vaalea äiti.

Se oli kunnianosoitus kirjailijan vanhempien sukupolvelle. Niille miehille, jotka sodan jälkeen sylkäisivät kouriinsa ja tuumasivat, että tästä pitäen ei enää pettua syödä. Eikä syöty. Niille naisille, jotka sodissa traumatisoituneiden miestensä rinnalla kokivat kasvattaa uuden sukupolven, leipoivat sen rukiisen leivän muurareiden tekemissä uuneissa.

Seurasi minun, vuonna 1961 syntyneitten vanhemmat. He nostivat elintason sellaiseksi, että ihan tavalliset ihmiset lensivät vaikka Kanarian saarille lomille. Vanhempanikin niin tekivät vuonna 1977, ja kertoivat kokemuksistaan meille lapsilleen.  He eivät muuta kertaa noin kaukana tai noin eksoottisissa paikoissa käyneet.  Leskeksi jäätyään isä kävi Italiassa ja Islannissa, nykyisellä vuosikymmenellä.

Tosiasiallisesti kuitenkin vuodesta 1991 lähtien on menneiden sukupolvien saavutuksia järjestelmällisesti hävitetty. Nousun koheesio on vaikuttanut sen, että minäkin olen päässytä käymään, Madeiralla, Kreikassa ja Thaimaassa, mutta hävittävät voimat ovat olleet voimissaan tähän saakka.

Pahinta on se, että kotimaassa ihan perusasiatkin on hävitetty. Sähkönjakelu on yksityistetty vaikkapa Carunalle. Niinpä minäkin maksan sähköstä seuraavasti. Noin kolmasosan maksan kalliille luonnonvaraiselle sähköyhtiölle siksi, kun haluan niin. Kaksi kolmasosaa maksan pörssiyhtiölle, joka kuljettaa sähkön kotiini. Jos mitä tässä maailmassa vihaan, niin pörssiyhtiöitä. Silloin ennen Kekkosen aikana, sähkön myynnin ja siirron teki yhtiö, jonka omistivat muutama keskisuomalainen kunta. Sitten ne, saadakseen rahaa, möivät sähköyhtiönsä pörssiyhtiölle, ja niin taisi käydä nykyisilläsin asuinpaikoillani. Emme enää maksa sähköstä tai sen siirrosta, vaan tehtävämme on kartuttaa omistajien sijoituksien pottia. Jos voittoa syntyy, siirtoyhtiö tilittää hyödyn ihan lain mukaan omistajille, investoinnin maksamme me asiakkaat.

Näin se tänä päivänä menee, koska isossa kuvassa olemme näin tahtoneet.

Minä en ole niin sanottu marxisti ainakaan vielä, mutta jos tämä markkinatalous ei nyt vähän yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen yhtään sivisty, niin voin sellaiseksi ryhtyäkin. Kyllä tekisikin uskollisimmat tukijansa törkeästi pettäneelle kepulle ja kaikkia alati kusettavalle Kokoomukselle hyvää kolme vuosikymmentä oppositiossa! En toki osaa sanoa, olisiko demari-vihreähallinto sen parempi, mutta toisaalta siedän vaikka vähän nälkääkin, jos Kepu ja Kokoomus joutuisivat 30 vuodeksi oppositioon.

Se tekisi niille hyvää!

2 kommenttia artikkeliin ”Saavutusten ja sivistyksen hävittäminen

  1. äej

    Meidän alueen P-Karjala + osa Savoa hallitsee kuntien omistama sähköyhtiö PKS sähköverkkoineen.
    Siinä ei armoa anneta siinäkään vaikka pääomistajina alueen kunnat. Parempi kuitenkin näin että raha palaa tavallaan kuntalaisten hyödyksi.

    Kahtelepa omistussuhteet vaikka tästä, kohta Osakkeet ja omistus:
    https://vuosikertomus.pks.fi/vuosikertomus-2015/hallituksen-toimintakertomus/

    Omistussuhteissa ei muutoksia tuonaikaiseen.

    Tykkää

    1. Kaikki maksaa, se on selvä. Kuitenkin annan suuren tunnustuksen tuolle omistuspohjalle. Asiat jotenkin omissa käsissä, eikä kaskiviljelyn tapainen kukoista…

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s