Kavi, kaukainen sukulaismies, kirjoitteli joskus blogissaan mukavia kännykkäkeskusteluja.

Minä en ole yhtä mukava kuin Kavi, enempi hyvin epäluuloinen. Mutta yritetään.

Kuvittelen tässä yhtenä pyhänä käydyn tällaiset keskustelut:

– Racip puhelimessa
– No Aku Ankan kaima tässä terve.
– Terve. Mitä ukko?
– Ei tässä ihmeempiä. Aattelin kysyä, että mitä ukolla mielessä.
– Meinasin jonkun panssarivaunun ja tykin tuonne rajalle laitella. Kurdinryökäleet on pullistelleet ihan riittävästi.
– No ei kai minulla siihen mitään. Mutta jos minä meidän pojat sieltä pois pyyvän. Laita sinne minun puolestani sitten mitä vaan, vaikka kemiallisia.
– No, minäpä ootan jonkun päivän. Eihän sinua haittaa, että Vovalle soittelen?
– Mikäs Vovassa. No, laitahan haisemaan. Terve.
– Terve. Sano Melanialle rakkaita terviisiä.
– Minäpä muistelen.  Terve, kuullaan.
***

– Vova
– Terve Vova, Racip täällä.
– Harasoo, terve kaveri. Arvelen, että Aku Ankan kaima sulle soitteli.
– No niinhän tuo teki. Sanoin sille, että pistän vähän järjestystä tuohon naapuriin.
– Et sinä vähän kättäpitempää tarttis, mulla ois hyvään hintaan.
– Saatanpa tarvitakin.
– Parasta olisi. Enhän minä ollu moksiskaan, että puotit ne pari konetta.
– Mitä väliä sillä oli?
– No ei siinä tosiaan menny kun pari lentäjää, ja kyllä meillä koneita ja amissioonia riittää.
– Sitähän minäkin. Sulla ois jotain tolkullista varmaan?
– Joo, ei muuta kun anna rattaan kalkattaa.
– No minäpä annan.
– Joo, me katellaan täältä ja pietään vähän reserviä varalla, jos satut tarvihtemmaan.
– Eiköhän myö taas päästetä ne kalifaatin ukot touhuamaan.
– Ei haittaa minua. Eikä meitä muutenkaan.
– Sitähän minäkin. Aattelin myydä kalifaatin ukoille vähän kättäpitempää.
– Laitahan hinta kohalleen.
– Minäpä laitan, hei vaan.
– Hei.

2 kommenttia artikkeliin ”Kännykkäkeskusteluja

  1. – Taalinilla, Juho.
    – No, Volodja vuan, Jumal antakoon, sitä minä, että…
    – Oliko mittee asijata?
    – Niin, no ka kun nuo tuossa nuapurissa sitä vuospäevee…
    – Mittee turkasen vuospäevee?
    – Kun ne sannoo, jotta se jotenkin niinku voitettiin se talavinen rajakahakka, mikä lie ollu sillon takavuosina pakkastalavena, vaekka…

    Tästä soppii jatkoo itekuhhiin ommii roknoosiloehesa mukasesti.

    Parraen terveisin, vaekken terviisipoekia ookkaan 🙂

    Liked by 1 henkilö

    1. – Aatu
      – Jossu täällä terve
      – Vanha kunnon. No mitäpä mielessä?
      – Magda pisti mukulat unille.
      – Niin?
      – Pyyti antamaan unilääkkeen.
      – No annoitko.
      – Hyvästi näkkyy nukkuvan.
      – Pidän arvossa. Entäpä ite.
      – Ei kai tässä, Valhallassa nähhään.
      – Sielläpä. Juuvaan vehnäoluset siellä.
      – Sehän passaa. Jos ois vielä Jägermeisteria tujaus.
      – Järjestynee. Hei.
      -Hei.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s