Harkitsen Facebookista poistumista. Minulla kun on näet kaikenkarvaisia kavereita, siis ihan niissä oikeasti tuntemissanikin.  Nämä mainiot heput ja mukavat mimmit jakavat kilvan politiikan toimittajien kommentteja, analyysejä ja kolumneja eli Suomen kielellä sanottuna mielipidekirjoituksia.

Kyllä minä niiden kavereiden juttujen jaot vielä siedän, mutta sitten ne kommentit siinä perässä, mitä kaverinkaverit ovat kirjoittaneet.

Tulee mieleen muuan nuori nainen, joka aina äitinsä ryhtyessä ohjeistamaan tai kommentoimaan tämän tekemisiä, sanoi kovalla äänellä ”mi-mi-mi-mi-mi-mi”.  Suunnilleen yhtä korkeatasoista on tämä kommenttikeskustelu.

Tässä juuri yritin selvittää erästä kotikaupunkiin liittyvää asiaa, ja osuin jonkun sanomalehden juttuun ja sen kommenttipalstalle. Hakukone löysi vastauksen kysymykseeni, mutta kommenttitulvasta en sitä sitten loppuviimeksi löytänyt. Etsimäni asia lienee ollut melko triviaali, kun ei mitään terävää analyysiä ollut kukaan kirjoittanut…

Kaiken kruunasi yhden ystävän sähköpostiviesti illalla. Tunnen henkilön aatetaustan, ja hän minulta kyselihe, että mitä tuumaan näistä lakoista ja hallituksesta.

Vastasin siinä järjestyksessä kuin tuttava kysyi.

Että Postin lakkolaisia tuen varauksetta kaikilta osin, sekä niitä tukilakkoja. Mutta vaikkapa paperiväen lakkoiluun takavuosina suhtauduin vähän toisella tavalla.  Ne kun saivat parempaa liksaa viisitoista vuotta sitten kuin meikäläinen nyt…  No myönnän, ettei minun juurikaan tarvitse öitä valvomoissa viettää, mutta että viisitoista vuotta sitten kaikista pienipalkkaisimmatkin paperiliittolaiset saivat parempaa palkkaa kuin meikäläinen nyt.

Ja että hallitus minulle aina välttää, kunhan ei lähetä edustajiaan hakemaan tavan kansalaisia kuulusteltavaksi ja hakattavaksi mielipiteen tai muunkaan vuoksi. Myönsin, että itselleni ankeimmat ovat Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitukset, mutta kun täyttävät tuon vähimmäisvaatimuksen, niin olkovat menneeksi. Mitäpä noita sen kummemmin ihmettelemään, sellainenhan se aina saadaan kuin äänestystuloksen perusteella saadaan jotenkin kasattua.  Ei siinä minun tai naapurin Pentin mielipiteet suuremmin paina.

Ja näin on hyvä. Ei ole vielä tarvinnut syömättä tai taivasalta pakon sanelemana suojaa etsien nukkumaan mennä.

Kuumakalleja on aina ollut, ja tullee kaiketi olemaan. Ei liene olemassa sellaista sivistyksen mahtia, joka antaisi jollekin osalle perspektiiviä. Niin kauan ei mitään hätää, kun edes joku osaa kuumakalleporukalle nauraa ja sanoa kuten se lapsi keisarin uusista vaatteista kertovassa sadussa.

Eiköhän myö vaan eletä, hiplotella. Jos on pienet varat, niin vähemmän. Keskiluokkaiset ja suurituloiset sitten ilossa herkullisesti. Ei ne nallekarkit koskaan niin tasan mene.

Yksi kommentti artikkeliin ”Poliittinen elämä Suomessa joulukuussa 2019

  1. Reilu vuoden olen ollut pois facebookista, mitä nyt muutama kerran olen laittanut jonkun mainospäivityksen lähinnä tuttujen julkaisuista, kirjoista jne.

    Yhtään en ole kaivannut takaisin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s