Meni reilu viikko sitten sää suojalle pahemman kerran. Kerkisin jo ajatella, että tässä tämä talvi sitten oli, mutta mitä vielä! Sinnitteli asteen parin plussalla, hölsehtivä lumi alkoi kiinteytyä, ja lopulta toissapäivänä meni pakkaselle uudestaan. Vielä oli litistyneet hanget kuitenkin semmoiset, että paikkakuntamme pururadalle saatiin aikaiseksi hyvin hyvä hiihtolatu.

Minähän siis vihaan erotuksetta kaikkea urheilua, mutta liikkumisesta kyllä pidän. Siis sillä tavalla, että hiihdän tavattoman mielelläni, kunhan kukaan ei minua valmenna, eikä kukaan ota aikaa eikä kukaan anna ohjeita siitä, miten pääsisin nopeammin. Minä tykkään hiihdellä omaan tahtiini. Voi olla kovatkin sykkeet ja paita kastua, mutta tämä on kuitenkin täydelleen antiteesi urheilulle. Urheilussahan kilpaillaan siitä, kuka vaikka hiihtää nopeimmin jonkun matkan. Sen saavuttamiseksi liitytään urheiluseuraan, hankitaan valmentaja, sitoudutaan ohjelmaan, annetaan valmentajalle oikeus puuttua tekemisiin, toisessa vaakakupissa on sitten maine ja kunnia, joka on toki nähty sangen katoavaiseksi. Oikein surku tulee niitä menneitä karpaaseja, miten onnettomia ovatkaan?

Väitän, että urheilu ja valmennus aika pitkälle tappavat ilon liikkumisesta. Siinähän haetaan jotain typerää kilpailumenestystä.

Ehkä otin liian tosissani Ismon ”Jurot nuorisojulkkikset”, mutta pidän sitä edelleen ajankohtaisena.

Minusta kävely, juoksu, pallopelit ja vaikka hiihto ovat kaikista kivimpia silloin, kun niillä ei pyritä yhtään mihinkään muuhun kuin siihen, että on kivaa ja että kunto pysyy hyvänä. Ei tarvita dieettejä tai pistoksia saati pillereitä. Ei turhanaikaisia valmentajia, joihin minulla on pysyvä negatiivinen suhtautuminen. Vaan jos joku tahtoo itsestään marionetin tehdä, niin mikäpä minä olen ketään estämään. Kunhan tässä vain pienellä äänellä sanon, että liikkuminen voi olla ihan iloista ja antoisaakin, eikä veren maku suussa tehtävää pakkopullaa.

Minun teesini on tämä: Urheilu on sairasta touhua. Minä en suostu katsomaan sitä esimerkiksi televisiosta tai kuuntelemaan radiosta sekuntiakaan.

7 kommenttia artikkeliin ”Talvi jatkuu…

  1. äej

    ja aattelepa kun urheilijoille vielä maksetaan jonninjoutavasta työstä, joillekin aivan älyttömästi!
    Onneksi korona nyt osoittaa edes vähän, mikä työ on loppujen lopuksi ansainnan ansainnutta.

    nimim.
    ’Liikun ja liikutun – silti’

    Tykkää

  2. hikkaj…
    Pitää vielä vähän jatkaa.
    Minä olen urheilumiehenä vähän kuin se kansalainen, joka ostaa kotiinsa vaikka sähköurut ja soittaa niillä La Paloman joka lauantai-ilta, ei halaja enempää. En käy häntä moittimaan, hän saa siitä La Palomasta iloa ja elämän voimaa.

    Arvostan ja ihailen niitä, jotka saa urheilusta isoja tunteita. Niinkuin vaikka tuntemani urkuri, jolle jääkiekkoliigan tapahtumat antavat paljon iloa. Itse muistan iloinneeni urheilusta silloin, kun Suomi sai jääkiekossa hopeaa jossain olympiakisoissa.

    Maailmanmestaruus jokusia vuosia myöhemmin (1995) oli itselleni samantekevä, ehkä kokemani asiat noina vuosina tekivät minusta vielä entistä individualistisemman… mene ja tiedä.

    Pitää vielä antaa sellainen tuoteseloste tälle Äijäblogille. Se on tekijänsä suoraa reflektointia maailman menoon kirjoittajan omien kokemusten ja arvostusten kautta. En tahdo loukata tai turhentaa vaikka urheilusta elämyksiä saavan kokemuksia, vaan puhun aina omissa nimissäni ja omasta vajavaisesta tunnemaailmastani käsin.

    Tykkää

  3. äej

    turha loukkaantua kenekään, jos joku ilmaisee itseään, jos sanoo miltä tuntuu.

    Muuten tuosta ansainnasta, johon koronakaan ei tunnu pystyvän, vaikka luulisi: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007774350.html

    Maksaa nyt turhanpäiväisestä potkimisesta monen työntekijän palkka yhdelle!

    Luin juuri että pohjoiskorealainen tienaa kuukaudessa 4 juoroa. Tarvitaan siis yli 3 miljoonaa p-korealaista yhtä Messiä vastaamaan!

    Tykkää

    1. hikkaj…
      Meillä joskus oli lähetystilaisuus, jossa nostettiin esiin afrikkalaiset äidit. Heille hommattiin keräysvaroilla ompelukoneita, ja he pääsivät jopa 8 euron päiväpalkkaan, jolla he kykenivät elättämään lapsensa vaikka kuinka hyvin.

      Että kyllä sikäli olen samaa mieltä kanssasi urheilijoiden korvauksista. Esim. jalkapalloilija saattaa tienata viikossa sen verran kuin vaikkapa opettaja tai pappi elämänsä aikana.

      Sinänsä urheilu ja minun oma lajini ovat samankaltaisia, että huipuilla laji vie koko elämän. Urheilijat tosin väistyvät neljänkympin jälkeen, muusikot alkavat pikku hiljaa kypsyä siinä iässä.

      Myönnän kyllä jyrkästi, että esim. huippulaulajien ilta La Scalassa tai Metropolitanissa tuo sellaiset tulot, että vähän hävettää sivusta seuratenkin.

      Vaan niin urheilija kuin vaikka laulaja toki on panostanut kaikkensa niihin suorituksiinsa. Vaan toki niin panostaa vaikka pohjoiskorealainen tai afrikkalainenkin siihen, että hengissä pysyy…

      Ei, ei ole menneet nallekarkit läheskään tasan.

      Tykkää

      1. Ja mikä merkillisintä: näistä jos puhut kylillä, niin tylyttävät heti ja sanovat jotta katteuvesta puhut!
        Parempiko pitää mölyt mahassaan ja hyväksyä tilanne mukisematta?

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s