Niin sitä on palattu tuolta Pohjolan perukoilta, tänne lounaan sumuiseen ja sateentihnuiseen helmikuuhun. Tympäisee. Ei voi vetää aamulla ulos mennessä henkeen rapsakkaa pakkasilmaa, ottaa suksia ja lähteä kerrospukeutuneena hiihtelemään hohtaville hangille. Toisaalta, siellähän tämä korona nyt kuulemma leviää vauhdilla, joten ehkä oli parempi…. mutta tympäisee.

Luin aamulla Helsingin Sanomia vähän hämmästyneenä, kuten aina. Väsymys koronatoimiin kasvaa, ja hallitus ei kykene enää pitämään aisoissa, kirjoittaa lehti muun muassa.
Huomautan kohteliaimmin, että minkään sorttinen hallitus ei pystyne sitä tällaisessa niin sanotussa vapaassa maassa pysäyttämään. Siihen tarvittaisiin semmoinen hallitus, jota minä ja luullakseni yksi etäinen sukulaismies kavahtaa. Siis semmoinen, jonka edustajat hakevat öisin väärin ajattelevia ja toimivia ihmisiä kodeistaan ja vievät heidät eristyksiin… Ja sellaisenkin pitäisi haluta juuri pysäyttää tämä kulkutauti, yleensä sen sorttisten hallitusten intresseihin ei tuo kulkutautien torjunta varsinkaan kuulu.

Ei kyllä hallitusta käy kateeksi, ei ole käynyt entisiä eikä käy nykyistäkään. Terveysviranomaiset sanovat yhtä, elinkeinoelämä toista, nuorisosta huolissaan olevat kolmatta, yhdistysaktiivit neljättä… ja se yheksäskin vielä jotain yskähtelee. Joo, sanoi ennen kauan sitten yksi naapurin mies, että demokratia on hyvien aikojen hallintotapa…. ja ehkä onneksi huonompienkin, ainakin vielä, ainakin meillä. Ehkä ne ministerit ja oppositi kuitenkin nauttivat jatkuvasta jätkyttelystä, kuten äiti saivartelua nimitti.

Miksi koronarajoitteita ei noudateta?

Kah, otanpa vertauskohdaksi liikenteen. Tuossa parinkymmenen kilometrin päässä kulkee yksi maamme valtateistä. Sitä olosuhteiden pakosta tulee aina välillä ajettua. Sielläkin tiellä liikkumista säädellään liikennesäännöin, nopeusrajoituksin ja ohittamista suitsitaan sulkuviivoin. Silti en juuri koskaan ole tuota tietä ajanut niin, ettei meikäläisen vuosipalkkaa kaksi kertaa kalliimmilla autoilla ajelevista joku ajattelisi, että nuo nopeusrajoitukset ja sulkuviivat ovat yksilönvapauden törkeää rajoittamista. Kuitenkin olisi hyvä, jos niitä määräyksiä ja rajoituksia kaikki noudattaisivat. Mutta eivät noudata, ja joskus kosahtaa. Joskus joku pääsee ainoastaan tai onnellisemmassa tapauksessa kaahari ajo-oikeudestaan hetkeksi.

Että ihan siksi, sen yksilönvapauden nojalla, näitä koronarajoitteita ei käsittääkseni noudateta. Se sama oman elämänsä sankari, joka kaahaa onneensa ja taitoihinsa luottaen vaarallisen kovaa, on kenties se, joka ajattelee, että hänen vapautensa ohittaa kaikki suositukset. Niin yksinkertaista se on.

Eikä auta yhtään, vaikka kuinka rangaistaisiin.

Niinpä on eläminen tässä sen kanssa, että kulkutauti leviää ja nitistää kenet nitistää. Yleensä heikkokuntoisempia kai, mutta on siellä ihan työikäisiäkin ainoastaan päässyt tai potenut tätä kulkutautia huomattavan pitkän ajan.

Semmoisia minä tuumin tässä pimeässä helmikuun illassa. Lunta on vielä vähän maassa, mutta aika lähellä on jo nelikuukautisen marraskuun kirottu pimeys näillä main.

Voikaa hyvin, pysykää terveenä. Jos joku on niin tyhmä, itsekäs ja piittaamaton, ettei suosituksista välitä, niin toivottavasti pysymme ja pysytte heidän vaikutuspiirinsä ulkopuolella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s