Elokapina on kaikkien huulilla, kiitos Ylen ja Helsingin Sanomain. On poliisi kuulemma myöntänyt virhearvion, oliko se siitä, että elokapinalaiset änkesivät kansanedustajain Eduskuntatalosta poistumisen tielle, en ole niin tarkkaan seurannut. Ykkösaamua kuulostelin puolella korvalla.

Mutta mitä se on tämä aktivismi? Se on tapa vaikuttaa asioihin suoralla toiminnalla kaiketi, vähän kuin jääkäriliike, Lapuan liike, Koijärvi-liike, ammattiyhdistysliike, Pride, tai nyt tämä Elokapina.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että toki saa kansanedustuslaitoksen ulkopuoleltakin yrittää vaikuttaa, kun esimerkiksi jokusen vuoden takaista Postin työtaistelua en pahana pitänyt. Sitähän tämä Elokapina nyt kaiken aikaa tekee, ja saa kyllä julkisuutta ja ymmärrystä toimilleen, kuten sai aikanaan Koijärvi-liike ainakin joiltakin, tai vaikka Greenpeace ja muut ketjuin työkoneisiin hirttäytyjät.

Mietin tässä, että minkälaista aktivismia tässä vaikkapa noin 120 vuoden aikana on ollut? Kun Eugen Schaumann (oliko nimi oikein kirjoitettu?) ampui Nikolai Bobrikoffin kuoliaaksi, sitä pidettiin laajalti sankarillisena aktivismina. Punakaartin aktivismi jakoi mielipiteet kahtia. Entäpä jääkäriliikkeen ja Lapuan liikkeen aktivismi? Olivatko Kemin lakot 1947 aktivismia? Paasikivi ja Kekkonen koettivat kaiketi yhdistää kansaa, ja aktivismipyrkimykset jäivät melko paikallisiksi.

Sitten 1980- luvulla, Kekkosen viimeisinä vuosina, tuli tämä Koijärvi-liike. Sen jälkeen en oikein muuta aktivismia tunnista kuin tämän Elokapinan ja ay-liikkeen.

Sehän aktivismi pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon ulkoparlamentaarisesti. Ay-liike on onnistunutkin usein, heidät on otettu huomioon ja heidän vaatimuksiinsa on monasti ainakin osin suostuttu.

Olen aina silloin tällöin törmännyt ihmisiin, jotka etenkin ay-liikettä ovat moittineet ja arvostelleet parlamentarismin ohittamisesta. Näin passivistina ajattelen, että nuo samat ihmiset varmaan arvostelevat vaikkapa Elokapinaa samoin argumentein.

Minun kantani erilaisiin aktivismeihin on se, että jotkut aktivismit ovat hyödyllisiä, jotkut toiset haitallisia.

Niinpä en osaa eri aktivismeille juuri muuta sanoa, kuin että siitä vain ajakaa asiaanne, kunhan ette aiheuta kenenkään hengelle ja terveydelle vaaraa. Vapaassa maassa saa vapaasti olla kaikenlaista mieltä ja mieltänsä osoittaa tai olla aktivisti. Taikka minun tapaani absoluuttinen kansalaispassivisti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s