Giagomo Puccinin oopperassa Tosca tenorisankari Cavaradossi hihkuu piestynä ja verissään: ”Vittoria! Vittoria!” . Voitto! Voitto!

Jotain samaa koen tänä iltana. Koko kroppa on kipeä.

Saimme nimittäin tuossa huhtikuulla semmoisen asian päähämme, että hankimme kunnollisen lasisen kasvihuoneen. Vanha kennolevyinen ja pieni kannettiin jo huhtikuulla tuohon mäen alle, ja laitettiin se tontin reunalle keihottamaan. Uusi, Metalcraft-merkkinen tilattiin netistä huhtikuulla, ja se päätettiin rakentaa laattapohjalle, kuten mainoskuvissa oli.

Helpoin asia oli tilata ja maksaa kasvihuone. Sitten vain mitan kanssa tuohon talon nurkalle, katsottiin uuden kasvihuoneen ja aluslaatoituksen tarvitsema ala. Sitten lapio kouraan ja piston syvyinen monttu tuohon pihanurmeen.

Soitto paikalliselle urakoitsijalle, joka lupasi murskekuormaa aikaisintaan toukokuun lopulla.

Kasvihuoneen osat tulivat päivää ennen reissuun lähtöä. Tulivat kuin tulivatkin tuossa ne nurkalla olivat kolmisen viikkoa.

Viime viikon perjantaina murskekuorma tuli. Sinne pohjalle levitin paksun juurimaton. Kun tulin töistä, otin lapion, ja levitin kuorman hieman viettävälle paikalle. Sitten käynnistin urakoitsijan toimittaman tärylevyn, ja niin oli viime lauantain iltana suunnilleen vatupassissa oleva pohja laatoitukselle.

Jossain vaiheessa oltiin vuokrattu peräkärry, ja haettiin kuorma lavakauluksia käsiteltäväksi ja kivituhkaa laattojen alle. Niin, ja oli tilattu laattoja ja suodatinkangasta paikallisesta rautakaupasta. Ne tulivat muuten ennen kuin ne kasvihuoneen osat. Pihassamme jyrisi raskasta ajoneuvokalustoa parinakin päivänä.

Viime viikolla rakensin laatoitusta. 30x30x5 cm betonilaattoja tuli kaiken kaikkiaan 132 kappaletta, jokaisen niistä istutin murskepohjan päälle kivituhkan ja vatupassin avulla viime viikolla. Yksi laatta painaa likemmäs 10 kg, joten tulihan sitä punnerrettua jonkin verran, näin kuusikymppisen ukon.

Sitten mietittiin, että jos hommataan painekyllästetystä puusta alunen kasvihuoneen sokkelille. Piti vielä vuokrata peräkärry, ja jokunen säkki kivituhkaakin vielä, kun oltiin huomattu, ettei alun perin hommattu riittänyt mihinkään.

Ja tänä iltana se kotus on tuossa pystyssä. Muutama päivä sitten katselin mustia, pulverimaalattuja osia sillä tuntemuksella, että ulp. Mutta nyt ei ole laattapohjalla yhtään osaa, kaikki ovat paikkansa löytäneet. On voittajaolo.

Varmasti ei ole kasvihuoneemme ihan tip top kaikin puolin. Laattapohja ei kenties ole aivan kirkkainta kärkeä, mutta kyllä jokainen lasi- ja kattoon kennolevy paikoilleen meni suuremmin taistelematta.

Mutta oli se kyllä ihan kauhean kova homma!

Yksi kommentti artikkeliin ”Oma voitto

  1. Hyvää askartelua tuo kun näkee omien kättensä töitä. Minä laajensin myös vähän terassia, tein siihen ritiläaidan ja purin rinteessä olevat 14 metriä kyllästetystä puusta tehdyt vanhan kulkutien. Osan puista vein jo tänään sorttiin ja kyllästetyn jätehinta on 27 Euroa kuutio. Vaikea oli arvioida auton takapaksissa olevien laudanpätkien ja tasojen kuutiomäärää mutta yhdestä maksoin. Nykyään pitää miettiä jo jotain tehdessään miten sen sitten hävittää, millä vie ja mihin ja mitäköhän se tulevaisuudessa maksaa. Maaseudulla entisaikaan vietiin kaikki vaan liiterin taakse.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s