Vaikka olen jääräpäinen äijä, niin kykenen aika ajoin muuttamaan mielipidettäni. Kun oliko se vuonna 2015 ostin Tunturi TX-300 hybridin (tarkoittaen hybridi tässä sitä, että saattaa ajaa maantiellä, kadulla ja jossain määrin metsäpolullakin), hankki muuan kuorolaiseni sähkö-Jopon. Hän kovin tykkäsi, ja on sitä siitä lähtien käyttänyt – nyt kuulemma vie akun kennotettavaksi.

Minä vähän ämmikeerasin, että eikö se ole vähän filunkia. Kyllä 21 vaihdetta ajaa saman asian.

Tuossa keväällä kävin taas kerran tällä ”hybridillä” töissä. 23,5 km matkaan meni suotuisissa tuuliolosuhteissa 1 tunti ja 10 minuuttia. Ja tietenkin ”ves koatu peältä”, eli sykkeet olivat säännönmukaisesti siinä 150-160. Sitten tuossa toukokuun aikana aloin tutkia näitä sähköavusteisia pyöriä uudelleen, ja kiinnostuin. Monella suulla vakuutettiin, että kainaloiden pyyhkimisellä pärjää, ei tarvitse suihkua, nimenomaan tämän sähköavustuksen ansiosta.

Ja niin minä torstaina 19.5. semmoisen sähköpyörän tilasin. Liikkeen mukaan niitä oli heti toimitettavissa, ja että seuraavalla viikolla sen saisi. No ei saanut, eikä hääviin sitä seuraavallakaan, vaan heti viidentenätoista päivänä tilauksen jälkeen Postin jakeluauto pysäsi tuohon pihaan, ja sieltä pahvilaatikossa nostettiin rappusten eteen Helkama-merkkinen polkupyörä. Akkojen malli se on, mutta sen hybridin kanssa olen etenkin pyörälaukkujen ollessa käytössä ollut välillä ihmeessä, kuinka hepsauttaa toinen konttinsa takakautta ylitse.

Pyörä tuli perjantaina iltapuolella. No, sen loppukasauksen rauhassa tein, ja ajoin samana iltana noin 30 kilometriä. Kokemus oli mykistävä.

Ei muuta kuin akku lataukseen tuvan puolelle, pyörä visusti ulkovarastoon liettualaisten ulottumattomiin.

Eilen lauantaina oli päivä semmoinen, että vaimo tarvitsi autoa päästäkseen ylioppilasjuhliin. Minä sanoin, että siitä vaan, minä menen pyörällä. Ja niin minä sitten laitoin sen sähköpyörän tulille, käynnistin sen, mitä ne tietokoneeksi sanovat, ja valitsin avustustasoksi ”eco”n. Matkaa oli 24 kilometriä, ja poljeskelin tuttua maantietä vaihdellen avustustason välillä normaaliksi, sitten kovassa ylämäessä voimakkaaksi. Tasan tunnin poljettuani olin siellä 24 kilometrin päässä, ja lukitsin pyöräni paitsi runkolukolla, myös ketjulukolla pihan saarniin. Otin pyörälaukun irti, menin seurakuntakotiin, ja pesin kainaloni vessassa, pukeuduin pukuun, joka oli pyörälaukussa mukana.

Toimitimme toimituksen, ja pukeuduin takaisin pyöräilyasuun, ja polkaisin vajaat kymmenen kilometriä tuohon Autokaupunkiin, jossa työkaverini jälkeläisen ylioppilasjuhlat. Menin pääkallonpaikalle, vaihdoin puvun päälle, ja käppäilin parisataa metriä työkaverin kotiin.

Juhlain jälkeen käppäilin takaisin pääkallonpaikalle, vaihdoin puvun pyöräilyasuun, ja laitoin sähköavustuksen päälle, ja aloin polkea. Jälleen meni se tunti, kun olin kotona, ja pyörän akku oli noin puolillaan, noin 58 km ajon jälkeen. Mainittakoon, että paluumatkaa vaivasi ankara vastatuuli, joka olisi hybridillä tietänyt 1h 40 minuutin polkemista (kokemuksesta). Poljin matkan tuntiin.

Muuan tuttava sanoi, että se on sähkömopo. Minä, että ei kyllä ole. Kyllä se lihasvoimaa vaatii, mutta on kuten vaikka auton ohjaustehostin. Kohtuullistaa lihasvoiman tarvetta, ei poista sitä. Metriäkään ei pyörä liiku tasamaalla tai vastamäkeen, jollei polje. Alamäkeen menee tietysti kuten tavan pyöräkin.

Aion tätä kapistusta, jos se ehjänä ja toimintakuntoisena pysyy, käyttää pääsääntöisesti noissa alle 30 km työmatkoissa. Syykin on selvä. Tankkasin juuri viime torstaina vähäpäästöisen dieselautomme. Tankkiin lorahti vähän yli 40 litraa kaasuöljyä. Kuitissa on vähän yli 98 euroa, mikä tankkaukseen meni.

Tavoitteena on se, että tankkaus tehdään tästedes todella harvoin, enintään kerran kuukaudessa. Selvää on, ettei Turussa pyörällä käydä, tai edes välttämättä Raumallakaan. Enimmältään ajelen täältä kotoa Autokaupunkiin tai sitten ent. Uusikirkko T.L:ään. Niihin matkoihin tämä juuri hankittu mankeli riittää mainiosti.

Niin muuten. Oli eilen tuolla urheilurannekkeella mitattuna menomatkan keskinopeus vähän yli 24 km/h. Paluumatkalla navakkaan vastatuuleen vain 22 km/h. Arvelen, että teen tosiaan vähintäänkin lumiin asti kaikki välttämättömät työmatkat tällä uudella mankelilla. Jos sataa, minulla on hyvät sadevaatteet. En halua kuluttaa noin 2,27 euroa litralta maksavaa polttoainetta…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s