Viime päivinä on suunnilleen kaikki tiedotus keskittynyt erään kansanedustajan kerrottuun epäasialliseen käyttäytymiseen. Siihen en osaa ottaa kantaa, koska en ole ollut sääriä pitämässä. Mutta tietenkin, jos tuossa puussa oravia on, niin ei kun mylly pyörimään. Tosin arvelen, että nyt(kin) kyllä hutkitaan ennen kuin on tutkittu. Sanon näin siitä huolimatta, että nyt kujanjuoksuaan juokseva poliitikko edustaa puoluetta, jonka arvoja kohtalaisen voimakkaasti vierastan. Mutta eikö nyt sentään ennenkuin ihmistä aletaan tehtävistään sivuun kampeamaan, pitäisi olla esimerkiksi tuomioistuimen päätös tai edes poliisiviranomaisen päätös aloittaa rikostutkinta?

Nyt vaikuttaisi, että vaikuttavana instanssina on poliisin tai oikeuslaitoksen sijaan päivä- ja iltapäivälehdistö, jonka tehtävänä toki on ollakin vallan vahtikoirana. Vähänkö on pääministerin aamiaisia reposteltu, tai jonkun kansanedustajan taksilla-ajeluja tai kepulaisten Nuorisosäätiö- källittelyjä.

Oikeusvaltiossa kuitenkin pitäisi kaiketi olla niin, että jos riippumaton, lakia tulkitseva tuomioistuin antaa langettavan tuomion, niin vasta sitten alkavat muutkin rankaisutoimet. Että olisiko tämä Hunter S. Thompson- vainaan Gonzo- journalismi hiipinyt pikku hiljaa myös ihan tavalliseen tiedonvälitykseen? Vai onko se ollut siellä aina?

Ja eiköhän maailmassa ole sentään tällä kertaa isompiakin asioita murehdittavana kuin jonkun pikkumaan poliitikon oletettu sopimaton käytös (tässä ei sitten yhtään puolusteta sopimatonta käytöstä, ettäs tiedätte).

Poliitikkojen touhuihin kyynisesti suhtautuvana mietin, että kenenkähän varpaille tämä ajojahdin kohteeksi tällä kertaa päässyt tallasi? On toki esittänyt räväköitä mielipiteitä, mutta niin on moni muukin. Olisiko ns omien joukossa joku, joka on halunnut vähän laittaa kapuloita rattaisiin? Ja sitten kuin vielä itse HS, joka ei ainakaan ole tulevien vaalien voittajaa vastaan, siitä uutisoi? Ja sitten tämän ”vanhempansa menettäneen” lausunnot, joiden tekopyhyys hakee vertaistaan. Tai no, politiikassahan tuota tekopyhyyttä tai sen kaltaista vahtikoiria nuoleskelevaa kielenkäyttöä käytetään äärestä viereen.

Minä en lähde mukaan noihin touhuihin, en edes kunnallis- tai kirkollispolitiikkaan. Sen verran on tuossa matkan varrella sattunut niitä päiviä, jotka ihan mielellään pois vaihtaisi, ja jotka jossain tilanteessa saattaisivat pökälejournalistien aiheeksi päätyä. Enkä ole sitä lajia kuin oikea kunnon poliitikko, joka ottaa nämä osumat asiaankuuluvina vastaan, ja jatkaa oikeaksi katsomallaan linjalla. Tätä edusti mm. hiljattain haudattu poliitikko, joka oli kovassa julkisessa ryöpytyksessä ja joutui jättämään silloiset tehtävänsä, mutta kuitenkin jatkoi sitkeästi hommia aina loppuun saakka. Ja on arvostettu.

No, jätän tuon politiikan tähän. Antaapa halullisten melskata siellä, kehua omaa erinomaisuuttaan ja haukkua toisia ja välillä antaa uskollisista uskollisin avustaja rotille – näin on muuten käynyt eräissä muissakin puolueissa…

Onhan tuo peli toki paljon siedettävämpää kuin se peli, mitä harjoitetaan valtioiden välillä tuossa suunnassa, mistä valo tulee. Onpa miltei kuin hiekkalaatikolla nahistelevien lasten touhuja, kun taas naapurin touhut ovat pahanilkisen vandaalijengin touhuja.

Vaan tänään oli kesäpäivänseisaus. On se päivä vuodesta, kun päivä on pisimmillään. Alkukesä on tavalliseen tapaan ollut viileä, mutta luvassa on lämpöä kuulemma. Siinä ei ole mitään outoa taikka ihmeellistä, näinhän se on useimmiten viimeisen 60 vuoden aikana ollut. Me matkasimme valkoisella moottoriveneellä lähisaareen, josta olimme vuokranneet rantasaunan. Hirmuisen sähkön hinnan vuoksi ei olla kotona yli kuukauteen sähkösaunaa päälle laitettu, mutta nytpä sitten laittelin nautinnollisesti sekä kiukaan että vesipadan alle tulet hyvistä, kuivista polttopuista ja sytytin vielä päältäpäin, kuten kuulemma oikein on.

Ah, saunan lämpö! Ja sitten vilvoittelemaan murtoveteen, joka on vielä alle 20- asteista, ja johon ei vielä ole muodostunut sinilevälauttoja. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja sai aikaiseksi erinomaisen joutilaan iltapäivän (selvitykseksi: minun viikkovapaapäiväni ovat maanantai ja tiistai). Puoliso oli tehnyt tunteja sisään, ja lopetti kotitoimistossa puolen päivän jälkeen.

Minä kyllä aamurupeaman istuin soittopelin ääressä ja harjoittelin Piérnea, Lemmensia, Rheinbergeria ja Lefebure- Wélya kolmisen tuntia.

Näin on kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen välinen aika mennyt. Luonto on harpponut jälleen omat harppauksensa, r-sotaväki on puolestaan koittanut naapurimaataan tuhota sen kuin kerjennyt on ja aseita piisaa. Siviileitä huvikseen tappaneet sankarit palkittiin urhoollisuusmitalein ja kunniamaininnoin.

Minä suhteutan asiat ja tapahtumat näiltä pohjilta.

2 kommenttia artikkeliin ”Gonzo-journalismia ja vuoden pisin päivä

    1. Onhan ne siitä saarnanneet. Vaan arvelen, että kun on yksinäinen pikku saari ja sen ainoa rakennus, niin eiköhän ne pienhiukkaset menneet melko harmittomasti poijes.
      Edesmennyt ystäväni oli syönnöksissään näihin tutkimuksiin. Ilmoitti aina, että hän menee laittamaan saunan lämmitä ja sytyttää altapäin.

      Mitenkähän, kieltävätkö tulistelut ulkoilualueillakin, vaikkei olisi metsäpalovaroitustakaan?

      Vaan aika armainen juhannuksen olkoon sinulle ja läheisillesikin siellä Ämeriäkkylän perällä!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s