Istuttiin meillä sohvalla, kuunneltiin kasetilta vanhoja keikkanauhoituksia 1980- luvulta. Siihen aikaan ravintoloissa oli paikalla normaalisti bändi, ravintolayhtye.

Kaveri sanoi, että miksi vaihdoit sähköurkusi syntetisaattoreihin. No, eihän minulla ollut mitään Hammondeja – yhdellä kaverilla kyllä oli jemmassa se vanha kunnon Spinetti ja puuleslie, ja niistä totisesti sai ärinää aikaiseksi. Peittosi meikäläisen syntikkapinon mennen tullen, ja peittoaisi vielä tänäkin päivänä.

Olihan minulla ne saarijärveläiset urut ja  Ms-Audiotronin legendaarinen Leo200 – leslie, ja vielä kunnon putkivahvistin siinä välissä. Tuli niistä ihan kunnollinen pärekattosoundi, kuten siihen aikaan sanottiin.

En muistuttanut siitä, miten kaikki häipyi jonnekin, kun ne urut ja leslie piti kantaa kärrystä lavalle.

***
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

13 kommenttia artikkeliin ”Vanhat soittajat

  1. Ihan outo termi minulle tuo ”pärekattosoundi”. Muuten nuo 80-luvun kasetit ja myös vhs-nauhat ovat hyvin muistissa. Viime talvena kun taloa tyhjensin, niitä meni keräilijöille satoja molempia.

    Liked by 1 henkilö

  2. Pärekattosoundi on muusikkoslangia, tarkoittaa sähköurkujen sitä soundia, joka syntyy, kun vahvistimen etuaste säädetään niin, että volume-pedaalin ollessa pohjassa sointiin tulee säröä. Eihän sitä paljoa kapakassa kehdannut käyttää, mutta aina välillä kyllä….
    Tosin noista ajoista on jo yli 30 vuotta….

    Tykkää

  3. Oi mitä muistoja! Taannoin jouduin heittämään roskiin kaikki kasetit, kun eivät enää juurikaan ääntä päästäneet. Itselläni on soitin, jossa voisin cd-levyjen lisäksi kuunnella kasetteja, jos sellaisia olisi. Vinyylejä on paljon, mutta soittimen annoin jo aikoja siten pois. Digitaalisen aika on sitten, kun sille tuulelle tulen, että sellaisen hommaan (ja rahaa siihen riittävästi). 80-luvun musiikki on tietty parasta maailmassa 🙂

    Tykkää

    1. Oli se… Soi vain se, mikä pelistä irki saatiin, mitä vähän Midin avulla soitin useampaa synaa yhtäaikaa. Ei tietokoneita, ei valmiita taustoja.
      Sitä teen nytkin, kapakat on vain vaihtuneet kirkkoihin ja sähkövempeleet akustisiin soittimiin;)

      Tykkää

  4. Minullakin oli aikanaan sähköpiano, jossa oli ihan oikeat kielet. Midin myös välillä kytkin siihen.
    Instrumentit katoavat, mutta musiikki ja muistot jäävät.

    Tykkää

  5. Kiva muistelu. Minä kuuntelin joskus paljon c-kasetilta musaa. Onpa minulla ollut ihan savikiekkojakin muutama ja soitin. Nytkin uusi LP-levyjen soitin.Itse en osaa soittaa mitään, mutta musiikista pidän ja nautin kuunnella.

    Tykkää

  6. Kyllä niitä kasetteja tosiaan tuli pyöriteltyä. Siihen aikaan albumin kopiomisessa meni sen aikaa kuin albumi kesti, joskus kauemminkin, kun joku biisi ei mahtunut, ja piti aloittaa sen äänitys alusta.

    Tykkää

  7. Vastottain tuli heiteltyä kasettipinoja roskiin, jotain meni kirppikselläkin. Aika ja tavat muuttuu, meikä hittaasti mukana..ehkä 🙂

    Tykkää

    1. Taitaa olla kasetit vähissä itse kullakin. Tarinastahan ei ilmennyt, koska se sohvalla kuuntelu tapahtui…

      Tykkää

  8. Särö osui silmään. Mies välillä revittää sähkökitaralla ja särö särähtää korvaan! Onneksi ei kiusaa sillä kuin harvoin 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s