Kartanolla ei silloin paljoa iloa ollut. Elettiin vuoden ankeimpia kuukausia, ja elämäkin oli ajautunut 1990- luvun laman ja omien erehdysten myötä pienelleen.  Ainoat tulot oli työttömyyskorvaukset, ja niiden lomaan marjastuksesta saadut markat ja kyläkauppiaan tarjoamat myymäläautokeikat.

Muistan vieläkin sen syksyn ankeuden. Tein kauppiaalle niitä myymäläautokeikkoja, jotka oli toki itselle kuin raittiin ilman tuulahduksia muusta ankeudesta.
Marraskuulla sitten tuli puhelinlaitokselta 5500 markan lasku. Sen aiheuttaja selitti kyllä, että kissa oli maannut ovelan näköisenä puhelimen päällä – meillä oli tuolloin kuusi kissaa.

Aavistin kyllä, ettei se kaiketi tarkalleen ihan niin ollut, mutta kyllä minä senkin laskun maksoin. Puolitoista vuotta siihen meni.

Viikon 40 krapusanat ovat aavistaa, ovela, kartano.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Advertisement

14 kommenttia artikkeliin ”Kitkerä muisto

  1. Päivitysilmoitus: Haadeksen hupakot | SusuPetal
  2. Eipä silloin naurata, kun tuollainen lasku tipahtaa postiluukusta. Rakastunut pystyy kyllä tuon summan edestä lörpöttelemään.

    Tykkää

    1. Opetti siinä kohdalla kyllä… Puhelinlaskujen vuoksi ei enää myöhemmin tarvinnut manailla. Muuten kyllä… Onneksi ei enää!

      Tykkää

  3. En vain saanut vastaustani läpi. Mutta yritän vielä. 90-luvun lama on hyvin muistissa. Työkavereistani ja minusta puristettiin kaikki mehut, väännettiin täysin kuiviksi, mutta selvittiin, osa paremmin, osa huonommin. Hirveää aikaa. Kaikki eivät selvinneet, varsinkaan moni pienyrittäjä lähti vapaaehtoisesti muille maille… Koskettava, kun vielä tuo karmea puhelinlaskukin, huh!

    Liked by 1 henkilö

    1. Jäi mieleen yksi kohtalo noilta ajoilta.
      Muistan erityisesti yhden yrittäjän, joka haukkasi haulikon piippua, ja pääsi toiseen todellisuuteen.

      Tykkää

  4. Silloin Suomi ei saanut lainaa, jolla olisi yrittäjiä voinut auttaa. Nyt viimeksi oli toisin, sai jopa nollakorolla. 90-luvun kärsijät olisi kyllä pitänyt vapauttaa devalvoinnin kirouksesta jo aikoja sitten.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s