Ainakin me iälle ehtineet muistamme hölmöläiset, jolle on esikuvia myös muualla maailmassa kerrotuissa kansansaduissa, ainakin brittiläisissä Wise Men of Gotham- tarinoissa. Hölmöläiset ovat humoristisen hölmöjä, joskin itseään viisaina pitäviä. Hölmöläiskertomuksissa paikalle sattunut Matti koetti hieman kyseenalaistaa hölmöläisten edesottamuksia, mutta tuloksethan olivat kerta toisensa jälkeen vähintäänkin kyseenalaisia.

Esimerkki: Hölmöläiset rakensivat uuden pirtin, mutta innostuksissaan jättivät siitä ikkunat pois. Pirtti oli pimeä, ja hölmöläiset keksivät, että kannetaanpas säkeillä valoa pimeään. Harkitseva Matti tuli paikalle, ja ihmetteli, että mitä te oikein teette. Kuultuaan, että hölmöläiset kantavat säkeillä valoa sisään tupaansa, otti Matti kirveen ja hakkasi seinään ikkuna-aukon, ja hölmöläiset ihastuivat. He halusivat valoa aina vain lisää, ja hakkasivat lisää yhä suurempia ikkuna-aukkoja, ja lopulta uusi, hieno pirtti luhistui.

Näyttää siltä, että Matti on lopulta kyllästynyt hölmöläisiin, ja mennyt jonnekin muualle päin, ja hölmöläiset ovat saaneet touhuta suhteellisen vapaasti, toistensa aina vain hullunkurisempia temppuja ihastellen ja naurussa suin kalliiksi tulleet törttöilyt maksaen.

Tahdonpa nyt käydä kertomaan uuden hölmöläissadun.

Hölmöläiset ja sähkölaitos

Sähkö oli lopulta tullut hölmöläistenkin ulottuville. He olivat niin ihastuneita kaikkeen vaivattomuuteen, että saman tien purkivat tuvistaan uunit ja muut tulisijat. Se kävi hyvin päinsä, kun Matti oli heihin jo aikapäiviä sitten pohjattomasti kyllästynyt, eikä enää vaivautunut Hölmölän ohi menemäänkään. Niin monta kertaa hänen viisaat neuvonsa tulleet otetuksi jälleen kerran hölmöläismäisesti, ja hölmöläiset olivat saattaneet itsensä entistä pahempaan pulaan. Matti oli nähnyt turhan turhaksi, ja etäältä katseli välillä päätänsä puistellen heidän edesottamuksiaan.

Matti oli ihmeellisellä sinnillä jaksanut yhä uudelleen ja uudelleen neuvoa hölmöläisiä, ja kaikesta toheloinnista huolimatta Hölmölästä oli tullut yli sadan vuoden sitkeän yrittämisen myötä nykyaikainen ja melkoisen hyvin hoidettukin kylä. Mutta Matti kävi vanhaksi 1980- luvun loppupuolella, ja hänen viisauttaan kadehtinut ja mielestään fiksumpi herra M. Arkkina sai tilaisuutensa.

Hyvinkin kolme vuosikymmentä oli M. Arkkina neuvonut hölmöläisiä, ja niin oli vaivoja ja opinhakua säästämättä alkeellisesta kansakoulusta monipuoliseksi ja kattavaksi järjestelmäksi kauniisti kasvatettu koululaitos saatu tuhottua. M. Arkkinan neuvosta myös kirjastoja suljettiin ja hävitettiin, ja ihastuksen huuto kaikui hölmöläisten suista.

Kerran taas hölmöläiset tunsivat tarvetta uudistaa asioita. He olivat saaneet sähkön aivan viimeisten joukossa, olivat rakentaneet monen hölmöläiskylän yhteispelillä voima- ja sähkölaitoksia, jotka toimivat sillä periaatteella, että kustannukset katetaan, ja jää vähän viivan alle säästöön, että voidaan sitten huoltaa ja ylläpitää sähköverkkoa. M. Arkkinaa moinen järjestys suututti, ja hän mietti, millä saisi hölmöläiset jekutettua hänelle edullisemmaksi.

M.Arkkina alkoi puhella laveasti, julkaista sanomalehdissä kirjoituksia, osallistumaan television ja radion ajankohtaisohjelmiin, ja esitti omat vaihtoehtoiset faktansa: yhteisomistus on sosialismia, kommunismia, ja luo vain loiseläjiä. Katsokaa vaikka. Sähkölaitosten jannut saattavat istua huoltoaseman baarissa kahvilla kello 12.49, vaikka lounastunti on päättynyt jo kello 11.59. Yksityistäkää hyvät hölmöläiset, myykää ne yhtiöille, jotka ottavat läskit pois, ja tehostavat toimia.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat nyökyttelivät tyytyväisinä, sillä hölmöläiset uskoivat M.Arkkinan puheet, jotkut vähän harkitsivat, mutta kun asiaa sitkeästi vuosikymmenen verran juntattiin, niin hölmöläiset möivät kylien yhteiset voimalaitokset Pörssiyhtiölle, ja saivat rahoilla hienon, uuden kylätalon. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja yksissä juhlissa istui hirveästi juovuksissa ja hilpeällä tuulella ja siteerasi Maiju Lassilan Jönni Lumperia: ”Joit myrkyn! Myrkyn joit!”, ja nauroi vieterinsä loppuun. Hänen kaverinaan istuneet omistajat hykertelivät käsiään.

M. Arkkina löi vielä paremmaksi, mitäs kun ei ollut Matti järkeä kenellekään puhumassa. Oli niin, että hölmölän ja muiden vastaavien kylien sähköt oli saatu koko valtakunnan laajuisiksi, ja hölmöläisillä oli vankka edustus myös siellä. He möivät koko sähköverkon yksityisten pörssiyhtiöiden ylläpidettäväksi. Kaupanpäällisiksi möivät vielä tietoverkotkin vieraalle vallalle, eivät tulleet ajatelleeksi sitä, että siellä oli armeijan ja poliisinkin tiedonsiirto… M. Arkkinaa moinen pikkujuttu ei haitannut, sillä rahaa liikkui reilusti, ja vielä oli kaikkia maailman hölmöläisiä jekuttamaan keksitty Sähköpooli, joka määräsi tunneittain sähkön hinnan kalleimman mukaan.

Hölmöläisistä yksikään ei värähtänytkään uutisen kuullessaan, ja jos värähtikin tai varoitti, hänet saatiin vaiennettua sanomalla häntä sosialistiksi.

Syystalvella 2022 hölmöläiset alkoivat ihmetellä, miksi sähkö on niin kallista.

Kukaan ei muistanut, että vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten oli ollut se Matti, mutta hänestä ei oltu puhuttu sen jälkeen, kun hän matkusti pois neuvomasta, eikä kukaan häntä muistanut.

Hölmöläiset sylkäisivät peukaloonsa, avasivat kukkaronsa ja luovuttivat nurisematta sen sisällön M. Arkkinan heille esittelemille huijareille.

Ja se aikanaan sähkölaitoksen myynnistä saaduilla rahoilla rakennettu hieno kylätalo oli rapistunut, ja siellä oli sisäilmassa homeitiöitä niin paljon, että se pitäisi nyt – tietenkin hölmöläisten omalla kustannuksella – purkaa.

Sen pituinen se.

Advertisement

Yksi kommentti artikkeliin ”Kun Matti kyllästyi

  1. äej

    nappiin osuit.
    (Se se muuten vielä tästä sopasta olisi puttunut, että olisivat myyneet sähköverkkomme ja koko sähkötuotannon venäläisille – vaikkapa noille oliokarkkigulageille.)

    ps1
    Meillä Onni E:n kanssa harjoitellaan nyt sen ilmalämpöpomppupumpun käyttöä – ja vettä myös riittää, mistä joskus jossain mainitsitkin.

    ps2
    Tuota Helenin pylväsdiagrammia voi muuten pitää myös muidenkin asioiden mustikirjana.
    Ihmeteltiin, miksi lokakuun alkupuolella oli pari korkeampaa pylvästä kuin myöhemmin. Sitten välähti: Kas kas! tyttö kävi pitkästä aikaa kotona ’kylässä’ vinttikammarissaan yökunnissa. (Vinttihän pidetään pimeänä ja kylmänä muuten.) Mielellään tuosta lämmöstä kyllä silloin maksaa lisäkulutuksen osuuden. 🙂

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s