Viime yönä pörssisähkö oli monta tuntia alle kahdenkymmenen sentin kilowattitunnilta. Vaikka tiesin kalliiksi tulevan, laitoin herätyskellon soittamaan yhdeltä. Silloin napsautin keittiön lattialämmityksen päälle ja nostin kylpyhuoneen aina päällä olevaa lattialämmitystä vähän lämpimämmälle, ja ilmalämpöpumppukin oli yöllä nelisen tuntia päällä.

Oli kyllä ihanaa kellon soidessa kuudelta tassutella keittiön lämmitetyn lattian yli ja napsauttaa lämmitys pois päältä. En etukäteen laskenut, paljonko tämä luksus maksoi.

Viime helmikuussa, kun Vladimir Pyhän joukot hyökkäsivät Ukrainaan, kirjoitin semmoista, että onneksi kaapissa on lämpimiä vaatteita ja hyviä untuvatäytteisiä retkeilyvarusteita. Jälkimmäisiä ollaan käytetty paljonkin, kun sähkön hinta on ollut korkealla, niin tasahintaisissa kuin sittemmin pörssihintaisissa sopimuksissa.

Onnellinen on se asuja, jolla on kotonaan hyviä tulisijoja ja liiterissä hyvin kuivaneita puita. Prasuttamine on kaikem parast homma juur ny.

Kuuntelin Ylen Uutispodcastien menneitä lähetyksiä ollessani kävelyllä paremman puoliskon kanssa.

Meillähän oli joku välikysymyshommeli energia-asioista tuossa taannoin. Uutispodcastin vieras ihmetteli välikysymystä hallitukselle, sillä Fortumin silloinen johtaja Pekka Lundmark, joka sittemmin ilmoitti ottavansa täyden vastuun touhuista, sanoi vuonna 2017, Juha Sipilän hallituksen ollessa vallassa, ettei valtiolle kuulu vähäänkään, mitä Fortum tekee. Fortumin homma ei ole kuullella valtiota, vaan tehdä voittoa osakkeenomistajilleen.

Tämähän liittyy siihen, että vuonna 2013 Fortumin kassa pursui rahaa, ja valtio halusi parempia tuottoja. Ei suinkaan osinkoja, joilla olisi voinut vaikka lyhentään valtion velkaa… Kiitos vain Kataisen Jyrki.

Mutta ehkäpä Jykä halusi Fortumin tekevän niin isot voitot, että valtion velat maksettaisiin kuten silakka maksetaan? Kuka sitäkään tietää…

No, minun kattilakunnassani yritetään jotenkin tässä kotona tarjeta. Untuvaisilla underquilteilla se öisin onnistuu ihan hyvin. Käyttämättä ovat vielä untuvatäytteiset makuupussit, jotka luontoretkillä ovat riippumattojen alle laitettavien underquiltien kanssa lämpimän takaaviksi vaihtoehdoiksi.

Menneinä vuosina sitä käytettiin joskus tässä kotona jopa tuhannenkin kilowattituntia kuukaudessa. Pidettiin tupa lämpöisenä, paistettiin uunissa haudutettuja ruokia, saunottiin pari kertaa viikossa. Nyt ei niin tehdä, kysyntää on hillitty. Sauna lämmitettiin meillä viimeksi elokuussa. Leivänjuuren laitoin pakastimeen, kun ei puu-uunia ole käytössä.

Ja ne kalifornialaiset eläkeläisopettajat saavat sentään sijoituksilleen kohtalaiset tuotot. Että kai tämä ihan hyvin menee…

Advertisement

2 kommenttia artikkeliin ”Lepopaikka

  1. äej

    joudut elämään ihka oikeasti kuten nuo joutavanpäiväiset selviytyjät noissa tv-ohjelmissa, tavallaan oman talvisotaholotnasi, jonka keston onneksi tietää.
    Jatkokertomusta odotellen.

    Edelleen olen sitä mieltä että asumislämmön pitäisi olla peruselintarvike (halpa) perunan ja jauhojen ynnä maantien ohella. Ja kaikille ja etenkin työssäkäyvälle kansalaiselle, kuten Sinulle, itsestään selvä.

    Terveisin
    Eläkeläsiope Ämeriäkkylästä
    liki hyökkäävän Venäjän rajaa

    ps
    ilmalämpöpumpunvirranko voi huoletta katkaista pois päältä ja jälleen kytkeä päälle siinä missä jääkaapinkin?

    Tykkää

  2. Hikkaj… kiitos tsemppauksista. Viimeiseen lauseeseen: En ihan oikeasti tiedä. Kyllä sitä meillä on käynnistelty ja pysäytelty toistakymmentä vuotta. Elä usko minua, vaan käyttöohjetta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s