Olemme puolison kanssa matkustaneet aika monta kertaa kreikkalaiseen pikkukaupunkiin, jonka lähistöllä on ihastuttavia pikkukyliä. Kaupungin rantabulevardilla voi kävellä ilman, että tuputtavat kauppiaat rihkamatuotteineen ovat koko ajan kimpussa.
Kaksiko vuotta sitten se oli, kun menimme vuoristokylään jälleen kerran. Siellä nimittäin on aivan ihana kahvila-ravintola, jonka antimista olemme moniaat kerrat aiemmin ja kai jälkeenkin nauttineet.
Niin menimme jälleen kerran, tällä kertaa olimme liikkeellä autolla. Olimme kävelleet vuoristopolkuja kylän lähistöllä, ja halusimme välipalaa. Niinpä parkkeerasin vuokra-auton ravintolan viereen, ja istahdimme terassille. Tosin tuuli niin paljon, että omistaja maanitteli meitä sisälle, ja lopulta, oltuamme urheasti tuulen pieksettävänä, suostuimme.
Söimme tavernan omistajarouvan leipomia herkkuja.
***
Krapu on oman otsikkosi mukaan lukien tasan sadan sanan tarina, ja haastetta emännöi SusuPetal. Tämän viikon krapusanat ovat tuuli, kauppias, terassi. Voit osallistua lähettämällä kirjoituksesi linkin SusuPetalin blogiin.
Kreikassa riittää niitä pieniä vanhoja kyliä ja tavernoja. Parhaat on kaukana turistipaikoista.
TykkääTykkää
Turistit ovat kyllä hassuja, ulkona pitää istua, vaikka myrsky pieksisi 🙂
TykkääTykkää
…mutta järkiinsä oli pakko tulla, ja mentiin sisälle. Ja ne hunajalla päällystetyt leivonnaiset ynnä Retsina olivat kyllä hyvät… tosin kuskina en voinut Retsinaa kuin vähän maistaa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Pikkukaupunki ja ranta, kylät ilman rihkamakauppiaita: kuulostaa hyvältä.
TykkääTykkää
Jos joskus vielä Kreikkaan ja niihin pieniin kyliin… Ehtisiköhän? Houkuttelevaa…
TykkääTykkää
Kyllä on houkuttelevaa ja koukuttelevaakin, Pöllö…
TykkääTykkää
Mukava muistelo. Tuollaiset persoonalliset tavernat ovat ihan parhaita!
TykkääTykkää
Tämä on havaintomme minilta matkoiltamme, Matilda
TykkääTykkää
Onneksi söin juuri 🙂 Kaukana ihmisjoukoista on parasta! Ja varsinkin nauttia ruuasta…
TykkääTykkää
Ja ns alkuperäisväestön keskuudessa vieläpä….
TykkääTykkää