Jouni polki viimeistä suoraa portille, jätti pyörän telineeseen ja kiiruhti leimaamaan kellokorttinsa. Hyvissä ajoin se oli leimattu, kello oli vasta varttia vailla.
Maanantaina Mähönen, jonka kanssa hänen piti aluksi opetella, oli ollut krapulassa ja huonotuulinen.
– Miten helvetissä nuori mies voi olla noin avuton, se oli messunnut, kun laippojen kiristys linjalla ei sujunut käden käänteessä.
– Sinähän touhuat kuin ämmät, se oli sanonut ilkeästi.
Kahvitunnilla Jouni livahti pomon puheille, ja kertoi vaikeasta alusta.
– Ääh, Mähönen on vaan maanantaina joskus semmoinen. Se mitä se silloin sanoo, on ihan yks hailee.
Tänä aamuna, ensimmäisenä eläkepäivänään, Jouni muisti tuon maanantain vuonna 1983
***
Krapu on otsikoineen tasan sadan sanan tarina. Haastetta emännöi SusuPetal.
Tämän viikon krapusanat ovat avuton, hailea, ämmä.
Jätä osallistumisestasi linkki SusuPetalin blogiin
Ensimmäinen työpäivä on aina jännittävä. Jounikaan ei oivaltanut vielä tällaisia krapula-maanantaita.
Itsekin muistan ensimmäisen työpäiväni, kun minulle esiteltiin puolen huoneen kokoisia tietokoneita. Ne oli suuria silloin.
TykkääTykkää
Se on se taitekohta, kun nuori joskus kohtaa raadollisen maailman koko voimallaan…
TykkääTykkää
Ikävä kokemus jää mieleen. varmasti edelleen näitä Mähösiä löytyy, jotka käyttäytyvät alaisilleen ikävästi. Kirjoitit hyvän tarinaan
TykkääTykkää
Toisaalta ne ikävät Mähöset, jotka ottivat keltanokalta luulot pois, saattoivat myöhemmin olla vaikka kuinka hyviä työkavereita. Ainakin omalla kohdalla näin oli useasti – joskus toki niita m—–jakin.
TykkääTykkää
Siitä se Jounin ura urkeni ja 40 vuotta myöhemmin eläkkeelle. Ekan työpäivän muisti hyvin, pääsi heti työelämän syvään päätyyn.
TykkääLiked by 1 henkilö
Tunnen useampia Jounin kaltaisia😊
TykkääLiked by 1 henkilö
No hyvä, että pomo suhtautui asiaan noin (ei varmaan halunnut ”opettaa” muuten hyvälle työmiehelle uudenaikaista suhtautumista tulokkaaseen; arveli varmaan, että Mähönen on mähönen vaikka voissa paistais :-), helpotti Jounin ”kotoutumista”.
TykkääTykkää
Menneinä aikoina katsottiin ensin, onko tulijalla resilienssiä. Tosin termiä resilienssi ei tuolloin taidettu tuntea….
TykkääLiked by 1 henkilö
Maanantai-Mähösen perehdyttämistoimet olivat kyllä peestä. Rohkea mies tuo Jouni, kun uskalsi ottaa asian puheeksi pomon kanssa, vaikka pomon tuki nyt oli mitä oli. Jotkut asiat eivät unohdu!
TykkääTykkää
No joo, olen saanut jokusenkin tällaisen perehdytyksen. Havaintoni on tämä: äreästi vastaanottavan kanssa pitemmän päälle pärjää, ja sellaisesta voi tulla vaikka kuinka hyvä kaveri – ainakin itselle on käynyt monesti niin.
TykkääTykkää
Mitä Oriolus edellä ajattelee Mähösestä ja pomosta, on varmaan nykyaikaa. Suurten ikäluokkien aikana oli nieltävä työelämässä enemmän kuin nykyisen työvoimapulan aikana. Sota-ajan jälkeiset pomot eivät olleet aina kovin ”psykologeja” :-).
TykkääLiked by 1 henkilö