Kevätpäiväkirja, 16.4.

Eilinen maanantai oli ihan tavallinen huhtikuun päivä. Harvinainen maanantai, eli työpäivä, mutta eipä ollut kalenterihommia, niinpä tein kotona vähin konttorihommia. Tässä on tulossa viikolla vihille- tapahtuma, menee yksi ilta häämarsseja soittaessa, mietiskelin. Hyvällä päällä olin, suunnittelin lähteväni viidenkymmenen kilometrin pyörälenkille vahvistaakseni lihaksiani jossain hamassa tulevaisuudessa tulevaa tekonivelleikkausta varten.

Kello 10.29 päivä sai ratkaisevan käänteen. Puhelin soi, ja näytöllä luki että tekonivelsairaalan jonohoitaja. Wau, ajattelin. Nyt saan tietää lisää! Ja totisesti sain, hoitaja siinä lateli minun hymyillessäni epäuskoista hymyä, että leikkaukselleni on annettu uusi päivämäärä, pääsen jononpurkupäivänä, toukokuisena lauantaina, leikkauspöydälle. Leikkaava lääkäri on eri kuin oli sovittu, mutta kaikki ne hyviä ammattilaisia ovat.

Minä, että sinä siellä linjan toisessa päässä teit tästä auringonpaisteisesta päivästä vielä auringonpaisteisemman! Aika hyvin, vajaa viikko peruuntuneen leikkauspäivän jälkeen minulle ilmoitetaan uusi aika. Voi hyvän tähen, miten tuli hyvä mieli! Jo syksyllä saatan päästä nauttimaan pitkistä kävelyretkistä metsissä sienikorin kanssa! Ja ennen kaikkea ne ajoittain vaivaavat pirulliset kivut ainakin vähenevät – tekonivel toki aiheuttaa välillä tuntemuksia, sanon tämän seitsemän vuoden kokemuksella, mutta sitä helvetillistä, lamauttavaa kipua ei tule.

Niin haihtui se harmitus, jonka sanomiseksi sanan ”harmittaa” alkuun tarvitsin kolme v-kirjainta.

Pyörälenkillä poikkesin toimistolla kertomassa kirkkoherralle ja kanslisteille, että sopii alkaa nyt sitten taas järjestellä sijaiseni asioita. Sihteerit sanoivat yhtenä naisena, että nyt äijä et sitten tee yhtään mitään ennen sitä leikkausta, ettei taas siirry. Että sinulle äijä kun aina sattuu ja tapahtuu. Paikalle tullut kirkkoherra siihen, että eihän siinä mitään, jos tapahtuu, kunhan ei satu. Niinpä.

Lupasin hankkia pumpulikorin, jossa vietän tulevat viikot.

Mutta kylläpä olenkin hyvällä mielellä!